3. Eri maiden hallitusten asiaankuuluvat politiikat ja toimet vaikuttavat edelleen kansainväliseen kauppaan sekä talouden ja kaupan elpymisprosessiin epidemian jälkeen. Diplomaattiset kitkat joidenkin suurten talouksien välillä ja monenvälisen kauppajärjestelmän nykyiset vaikeudet jne. voivat rajoittaa maailmanlaajuista kauppaa. Lisäksi kaikkien osapuolten pyrkimykset edistää kestävää elpymisprosessia, jolla on enemmän sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia, voivat vaikuttaa olemassa olevaan globaaliin kauppamalliin.
4. Maailmanlaajuinen velkataso on nousussa, mikä tuo makrotalouden epävakautta. Uuden kruunukeuhkokuumeepidemiakriisin aikana eri maiden hallitukset talouden ja lisävelan ylläpitämiseksi voivat johtaa taloudelliseen epävakauteen. Vaikka täysimittaista globaalia velkakriisiä ei olisikaan, kasvavat velka- ja velanhoitovelvoitteet voivat tuoda epävakautta maailmantalouteen. Korkojen nousu luo paineita kansalliseen ja yksityiseen lainanottoon, ja sillä on negatiivinen vaikutus investointeihin ja kansainvälisiin kauppavirtoihin erityisesti kehitysmaissa, joissa finanssipoliittista tilaa on rajoitetusti.
5. Kuluttajien kulutustrendeissä voi tapahtua pysyviä muutoksia. COVID-19-pandemian aikana kuluttajien käyttäytyminen on kokenut suuria muutoksia. Joillakin toimialoilla, kuten terveydenhuollon tuotteissa, digitaalisissa palveluissa, viestinnässä ja kotitoimistotarvikkeissa, kysyntä on kasvanut, kun taas muilla toimialoilla, kuten kuljetusvälineissä, kansainvälisessä matkailussa ja majoituspalveluissa, kysyntä on vähentynyt. Jos osa näistä muutoksista jatkuu, ne vaikuttavat ulkomaisten tavaroiden ja palvelujen kulutuskysyntään.
Muuta markkinoita ja kieltä
